Terveiset aamulenkiltä... Kävin juoksemassa 41 min uudessa lumessa kello 06:10 alkaen. Valmistauduin päivän Suomi luentoon, jonka pitää Lenita Airisto. Lenkkipolulle oli satanut ohutta valkoista lunta kolme, neljä senttiä. Uusi lumi on vanhan surma vai miten se meni? Uusi alku. Lenkillä juostessani mietin Suomen ahtaajia. Teollisuudelle on tullut valtavia taloudellisia tappioita lakosta johtuen, joten heiltä eikä myöskään julkisuudelta paljon sympatia pisteitä heru. Ei ole perusteita. Ahtaajat ovat kuitenkin ihmisiä. Tämä tulee muistaa. Ja kaiken lisäksi vielä pääosin suomalaisia. Miltä heistä nyt tuntuu? Jos ryhdymme "kyttäämään" paljonko kukin ansaitsee ja teroitamme sapeleitamme henkiseen taistoon "rikkuri - ei rikkuri" niin ajaudumme mielestäni jakautumisen tielle. Martti Ahrtisaaren ollessa presidentti Adolf Enroth tuumasi linnanjuhlilla: "Älkää jakako tätä maata kahtia, minä olen nähnyt sen. Se ei ole Suomelle hyväksi."
Lähden tutustumaan Lenita Airistoon... Nordea Yrittäjäforum tilaisuuteen 26.03.2010. Tammikuussa kävi puhujavieraana "deeli" Jetro. Nyt vuorossa on Lenita. Odotan tilaisuutta mielenkiinnolla.
Saa nähdä onnistunko saamaan Lenitalta omistuskirjoituksen hänen uuteen kirjaansa lähikuvassa Lenita Airisto, jonka ostin Sakuskan vieressä sijaitsevasta pikku kirjakaupasta. Liikekiinteistön omistaa tietoni mukaan Oulusta kotoisin oleva tv-toimittaja Helena Petäjistö.
Taitaa tulla kohta kiire, että ehtii. Horioppia! : ) Niin, onnistuinhan minä ja luento oli todella hyvä. Harvoin kokee tällaista! Kiitos Lenita! Olet verbaalisesti lahjakas "Miss Finland". Erikoislahjakkaaksi sinut tekee perustavaa laatuaan oleva kerronta: Suomi on menestystarina! Tämä ei jäänyt esityksestäsi kenellekkään epäselväksi.
Yhteistä laatuaikaa voi kokea... oman poikansa kanssa kuntosalilla. Itse aikoinaan aloitin kuntosalilla käymisen pelatessani Oulun Kärppien C-junioreissa. Juha Ring oli valmentajani ja hän lisäsi kesäharjoituksiimme yhden kuntosali käynnin viikossa Oulun Pyrinnöllä. Oma poikani Jarl Iisak täytti 13 vuotta joulukuussa 08.12.2010, joka on ikäraja nykyään kuntosaleille. Ajattelin, että olisi hyvä aloittaa samasta paikasta, josta itse aloitin 35 vuotta sitten. Olemme käyneet nyt 11 kertaa yhdessä kuntosalilla. Yhdessä sovittu tavoite on 50 kertaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Tehtäväni on tukea ja huolehtia, että tavoite tulee suoritetuksi. Kun isä katsoo, kun poika tekee, silloin pojan poika oppii.
Tällä viikolla... olen ottanut hieman rauhallisemmin pitkän SU lenkin jälkeen. Kävin kyllä tiistaina SATS-kuntosalilla vetämässä pitkähkön kuntopiiri inventaarion kehoni lihaksille. Tunsin olevani täysin palautunut SU juoksulenkistä, mutta tämä tarkoitti vain kehoa. Mieli tuntui tyhjältä eikä spirittiä oikein löytynyt. Mielihyvän kokeminen tuli ajatuksiin vasta tunnin päästä saunomisesta, joten mieli oli väsynyt. Perjantaina kävimme Jarlin kanssa Pyrinnöllä, että poika saa enemmän omaa aikaa viikonloppuna. Ajatukset olivat jo enemmän läsnä suorituksessa. Vuoden 2007 aikana kävin kuntosalilla 147 kertaa, joka vaati jo tiukasti fokusoituja ajatuksia, alitajunnan mukana oloa. Veljeni Erno täyttää maanantaina 37-vuotta. Hän harrastaa myös kuntosalilla käyntiä ja spinning-pyöräilyä. Ernolle olen muuten ison kiitoksen velkaa. Hän käytännössä talutti minut Herrasen HealthEx -klubille ja mahdollisti helmikuussa 2007 alkaneen elämäntapamuutokseni. Laihduin -30,5kg ja pääsin irti verenpainelääkkeistäni. Vertakin olen luovuttanut 11 kertaa. Liikkuminen on hyvästä. Syntymäpäiväonnittelut Ernolle!
Upea auringon paiste sai houkuteltua . . . minut juoksemaan Kellosta keskustaan. Matkaa lenkille tulee 16 km. Reittiltä löytyy seuraavia maamerkkejä: Pajumaankuja (koti), Kellon Liikekeskus, Holstinmäki, Herukka, Pateniemi, Kuivasoja, Rajakylä, Taskila, Toppila, Merjalin Ranta ja Raatti. Ennen raattia suuntasin juoksun kohti Tuiraa, koska kylmä tuuli mereltä alkoi tuntua kasvoissani. Aikaa oli tuolloin kulunut 1 h 57min. Tavoitteenani oli juosta keskustaan, mutta hyppäsin bussiin Tuirassa. Tuiran sillat ylityi lämpimästi linja-autossa. Käväisin juomassa mehua Stockmannilla, jonka jälkeen bussilla kotiin. Kylmä alkoi tuntua märissä vaatteissa. Soitin vaimolleni Helenalle, että laittaa saunan päälle. Istuttuani puoli tuntia kylmyys alkoi kadota. Nyt palautuminen juoksulenkistä on hyvässä vauhdissa ja jalkoja lämmittää uudet käsinkudotut villasukat. Kiitokset Keravalla asuvalle Eeva Kaarina Virtaselle - ilman sukkia, olisin nyt pulassa : ) Seuraavalla kerralla juoksen kyllä kaupunkiin saakka. Ja ilmathan alkaa lämmetä. Viikon pitkä lenkki suoritettu!
Aloitin viikonlopun juoksemalla . . . -20C asteen pakkasessa lähes coopertestivauhtia yhteensä 33 minuuttia. Kellon ala- ja yläasteen kautta Kalimeenojan vartta Camillon kulmille, jonka jälkeen Virpiniemen risteyksen kautta Kellon NS-talon kautta Pajumaankujalle. Kovahko vauhti meinasi puuskututtaa 13 min kohdalla. Joutui ottamaan sipsuttelu askeleita hetken aikaa ja puhalsin. Mutta sitten taas löylyä pesään. Juoksu kulki niin sanotusti upean raskaasti, kun on tuota painoa 106kg. Loppuu happi lihaksista vaikka kuinka pää vetäisi.
Maanantain palauttavasta lenkistä oli kulunut jo aika monta päivää ja keskiviikonkin kuntosalikäyntikään ei enää tuntunut vartalossa. Kysymyksessä oli vauhtiharjoitus eikä tavoitteena ollut viipyä maantiellä 30 - 40 minuuttia pitempään. Kurkkutorvessa vähän tuntuu... Niska meinasi jäätyä. Ei ollut huppu juostessa päässä.
Juoksulenkkini alkoi Cris Brown Dreamer kappaleen sanoilla: What do I do Stop, Go, Fail, Succeed, Live or Dye? I just got to belive... BELIEVE... Believe, it´s worth saying
Juoksulenkkini päättyi Survivor Burning Heart kappaleen sanoihin: In The Burning Heart, Just about to burst, There´s a quest for answers, An unquenchable thirst, In the darkest night, Rising like spire ...
Heti maanantai-iltana . . . heitin stereot korville ja lähdin hipsuttelemaan palauttavaa lenkkiä SU juoksun jatkoksi. Tuntui nihkeältä. Jalat oli heti alkuun kuin olisi jo juossut tunnin pari. 35 min kohdalla alkoi keho vähän lämmetä ja juoksu kulkea, mutta sittenpä jo maalisuora näkyi. 5 min ja olin kotiovella. Maanantain palauttava oli suoritettu. Olen jatkanut marjojen syöntiä. syksyllä poimimani variksen marjat loppuivat pari viikkoa sitten. Niissä on muuten enemmän flanoideja ja antioksidanteja kuin mustikoissa! Olen jatkanut puolukoilla, mustikoilla ja vadelmilla : ) Syön noin kourallisen marjoja joka aamu rasvattoman jugurtin, vehnä- tai rusileseen 2rkl ja Kellogg´s Allbran murojen kanssa. Joulu-tammikuussa imaisin ison Möllerin kalanmaksaöljypullon kitusiin 1-2rkl/aamu/ilta. Että oli ihanaa, maistuu upealle, vai kuinka?
Keskiviikkona lähdin aamusta . . . höyläämään www.sats.fi kuntosalin viiden kerran tarjouskorttia ohuemmaksi. Polkasin puoli tuntia crossia ja sitten kävin yläropan aikalailla tarkkaan läpi 10-15 sarjoilla tyyliin 40-50 kg vasteet taljoissa. Jalkakyykkyjä 100kg vasteella. Lopuksi säkin takomista ja 3 x 100 toiston vatsalihakset Rocky-style tyyliin, mikä tarkoittaa rivakkatahtista puristusta pää punaisena kun ei tahdo muistaa hengittää varsinkin kun vaste on 30kg. Keskivartalo on ainakin kunnossa. Olen vetänyt tätä herkkua jo yli vuoden.
Tänään olisi kait juoksua? En ole vielä päättänyt, että maistuuko...? Oikean jalan nilkka on melkein lunastuskunnossa eli vielä vähän hellänä sunnuntain suttauksesta ilman nappuloita hangella. Kuulostaa ihan selityksiltä! Kotivaaka kävi torstaiaamuna ennätyslukemissa eli 106kg kohdalla. Jouluna se ei pysyny 110kg kohdalla. Tipaton tammikuu jatkuu ja tuottaa näköjään tulosta, jos pysyttelee pähkinöistä irti. Anttilan K-kaupasta saa upeita pähkinöitä 50st 500 gr pusseissa. Olen ostanut kaikki kaapit niitä täyteen. Käykää ihmeessä ostoksilla. Jos käytte Alkossa niin suositukseni on tänään chileläinen Santa Helena - Siglo do Oro, joka on Carmenére rypäleestä. Todella upea, hienostunut punaviini, joka vaatii ystäviä ja sivistynyttä seuraa. Hei, pähkinöistä saa terveellistä kasvisölyä ja punaviineistä flanoideja!
Pisin lenkki kolmesta pitkästä... kesti ainoastaan 1h 23 min ja tuli tehtyä mukavan raikkaassa ilmassa. Lumisade taukosi juuri juoksun ajaksi. Lähdin lenkille ajatuksella juoksen 1 h 30 min tänään ja kierrän taas hieman pidemmän lenkin. Ensimmäiset 20 min ja Teboil jää taakse. 40 min menee aika helposti ja Kellon koulu jää taakse. Ajatukset liikkuivat tekemisessä ja uusia markkinointi-ideoita pulppusi päähän juostessa. 60 min. ja olen Kiviniemen kalasatamassa, jonka jälkeen keskittyminen hyvätahtiseen juoksuun alkoi aika ajoin horjahdella. Hengitys kulkee hyvin. Pääsen keskustelemaan oman sisimpäni kanssa. Keho viestittää halusta löysätä tai lopettaa. Aivot kokevat mielihyvää ja jakavat komentoja, että nyt mennään eikä meinata. Voisi vaikka kiihdyttää kun hyvä kappale pyörähti soimaan. 108kg on taas liikkeellä ja kipuja alkaa tuntua. Kengät ja sukat ovat kastuneet - Eye of the Tiger soi - väännän musiikkia hieman isommalle. 1h 20 min ja olen unohtanut mikä seuraava kappale on - se on Van Halenin Jump - joten jalka alkaa nousta. 1 h 23 min ja olen kotiovella. Tunnen jälleen olevani voittaja. Toteutin sen mihin olin päättänyt ryhtyä. Ja aikaa kului vain 1 h 23min vaikka siihen piti mennä 1 h 30 min. Yksi lenkki takana - sielu tässä kirkastuu! Fokus on pysynyt oleellisessa. Sunnuntain liikuntasuoritus ja viikon pitkä juoksulenkki on takana. Tästä voi iloita!
